VALKEUS (Gen 1:3-31)

Alku, Pimeys, Valkeus
ViestiLähetetty: 12.10.2014 07:09
ALUSSA Jumala loi taivaat ja kaikki niiden joukot.
Kirkkain Kerubi, täynnä viisautta ja täydellinen kauneudessa,
sopusuhtaisuuden sinetti, enkelikunnan keskellä
kolmannessa taivaassa Jumalan Paratiisissa käyskentelevä Valtias,
Aamuruskon Poika, ei tyytynyt osaansa.
Hän halusi Korkeimman vertaiseksi,
istuutua Jumalan rinnalle, istuimelle,
joka kuuluu Jumalan ainosyntyiselle Pojalle.
Sen seurauksena hän menetti kirkkautensa,
ja hänestä tuli pimeyden ruhtinas.
Hänet heitettiin joukkoinensa maan päälle.

Maa, jonka Jumala oli tehnyt asuttavaksi,
oli sekarorron ja hävityksen vallassa.
PIMEYS oli syvyyden päällä.
Mutta Jumalan Henki liikkui vetten päällä.

:bible:
Mooses (Gen 1:3) kirjoitti:Ja Jumala sanoi: Tulkoon Valkeus. Ja Valkeus tuli.


Tuo ensimmäisenä päivänä esiin tullut Valkeus
ei ollut aurinko eikä kuu eikä mikään tällainen.
Niiden kanssa Jumala teki töitä vasta neljäntenä päivänä.

Tämä Valkeus on se sama Persoona,
johon tutustuimme jo alussa.
Johannes kuvaa evankeliuminsa Päähenkilöä
ensin Sanaksi, mutta kohta myös Valkeudeksi.

:bible:
Johannes (1:1-) Johannes kirjoitti:
Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä,
ja Sana oli Jumala.
Hän oli alussa Jumalan tykönä.
Kaikki on saanut syntynsä Hänen kauttaan ...

Totinen Valkeus,
joka valistaa jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan.
Maailmassa Hän oli,
ja maailma on Hänen kauttaan saanut syntynsä,
ja maailma ei Häntä tuntenut ...

Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme,
ja me katselimme Hänen kirkkauttansa,
senkaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä


Tämän Valkeuden tieltä Pimeys joutui väistymään.
Jumala vieläpä erotti tuon Valkeuden, joka on hyvä, pimeydestä.

:bible:
Mooses (Gen 1:4) kirjoitti:Ja Jumala näki, että Valkeus oli hyvä;
ja Jumala erotti Valkeuden pimeydestä.


Mutta pimeyden ruhtinaalle
ei mikään olisi voinut olla katkerampaa kuin kuudes päivä.

:bible:
Mooses (Gen 1:26) kirjoitti:Ja Jumala sanoi:
Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme


Ihminen sai osakseen sen kirkkauden,
jota Aamuruskon Poika oli itselleen tavoitellut.
Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi, Jumalan kaltaiseksi.

Kohdattuaan kaikki sympaattiset eläimet,
joiden valtiaaksi Aadam oli Jumalan kuvana asetettu,
häntä vaivasi kuitenkin yksi ongelma.
Kaiken ihanuuden keskellä Aadam koki olevansa yksin.

:bible:
Mooses (Gen 2:21-22) Mooses kirjoitti:Niin Herra Jumala vaivutti ihmisen raskaaseen uneen,
ja kun hän nukkui,
otti Hän yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla.
Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä kylkiluusta,
jonka Hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo.


Aadam oli Jumalan kuva. Nyt tuo kuva oli muuttunut hiukan.
Jumalan kuva muodostui kahdesta persoonasta,
jotka kuitenkin olivat yhtä ja samaa lihaa ja luuta.

:bible:
Mooses (Gen 2:23) kirjoitti:Ja mies sanoi:
”Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani;
hän kutsuttakoon miehettäreksi, sillä hän on miehestä otettu.”


Aadam oli haltioissaan, kun näki kaltaisensa luomuksen:
Tämä se nyt on, luu minun luustani ja liha minun lihastani,
yhtä minun kanssani.

Eedenissä vaelsi kaksi rakkauden siteellä yhdistettyä sielua,
jotka hallitsivat kaikkea ympärillä olevaa luomakuntaa Jumalan kuvana
alasti vailla suomuja, höyheniä tai turkkia
kuitenkin verhottuna jumalalliseen kirkkauteen.

Vanhassa testamentissa Jumalan ainosyntyistä Poikaa
nimitetään muun muassa Viisaudeksi.
Tuo Viisaus kertoo Itsestään muun muassa näin:

:bible2: Biblia
Salomo (San 8:22) kirjoitti:Minä olen ollut Herran oma Hänen teidensä alussa;
ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.


Viisaus kertoo olleensa läsnä kaikessa luomistyössä,
eikä suinkaan sivusta seuraajana.

:bible2: Biblia
Salomo (San 8:30) kirjoitti:Silloin minä Hänen kanssansa vaikutin


Itse asiassa tuo jae puhuu Hänestä työmestarina.
Viisaus kertoo vaihe vaiheelta,
maailmankaikkeuden alkutapahtumista kaikkine mullistuksineen,
mutta päättää sen todella yllättävästi:

:bible2: JKR
Salomo (San 8:30-31) kirjoitti:silloin minä olin Hänen rinnallaan työmestarina,
ihastuneena riemuitsin päivästä päivään.
Hänen edessään minä iloitsin kaiken aikaa,
ihaillen hänen maanpiiriään,
ja ihastukseni olivat ihmislapset.


Luotuaan aurinkokunnan toisensa jälkeen,
Hän iloitsee tai Hänen suoranainen ihastuksensa
äärettömän maailmankaikkeuden keskellä on pienen pieni ihminen.

Aivan samoin kuin Aadam Jumalan kuvana oli kokenut,
ettei hänen ole hyvä olla yksin,
aivan samoin koki myös Jumalan ainokainen Poika,
vaikka ympärillä olivat valtaisat enkelijoukot.
Mutta sitten ihminen luotiin Jumalan kuvaksi.
Ihmistä Poika voisi Rakastaa kuin Morsiantaan;
tulla yhdeksi Rakkaimpansa, kaltaisensa kanssa.

:bible:
Johannes (1:4) Johannes kirjoitti:Hänessä oli Elämä, ja Elämä oli ihmisten Valkeus.


Ihmisessä ei ollut Elämää itsessään.
Elämä oli Hänessä, Persoonassa
jota Johannes nimittää Sanaksi ja Valkeudeksi.
Ihminen oli elävä Jumalan kuva,
mutta elävä kuva pimenee
sinä hetkenä, kun virta katkeaa.
Ja silloin meissä ei enää ole Valkeutta.
Tuon yhteyden Elämän lähteeseen katkaisee
SYNTI :arrow:
LainaaIlmoita tämä viesti
ViestiLähetetty: 12.10.2014 07:14
Jokainen päivä alkaa näin:

Kuva
Ja Jumala sanoi:

Näitä päiviä monet kutsuvat luomispäiviksi,
mutta tosiasiassa niissä ei juurikaan tapahdu luomista.


Ensimmäinen päivä

Jumala kutsui pimeyden keskelle Valkeuden.
Jumala ei suinkaan luonut aurinkoa tai muuta valonlähdettä,
vaan kutsui paikalle Hänet, joka on Valkeus,
ja joka on ikuisuudessakin oleva Valonlähde meille paikassa,
jossa ei aurinkoa ollenkaan tarvita.


Toinen päivä

Jumala erotti jo olemassa olevat vedet toisistaan.


Kolmas päivä

Kuiva maa, joka oli luotu jo alussa
mutta oli nyt joutunut veden peittoon tuli näkyviin.


Neljäs päivä

Jumala teki töitä auringon, kuun ja tähtien kanssa,
mutta niiden luomisesta ei puhuta. Ne oli luotu jo alussa.


Viides päivä

Kuuden päivän periodissa
ensimmäisen kerran mainitaan nyt luominen.
Tähän liittyy suuri salaisuus,
sillä Vesi on Raamatussa Elämän vertauskuva,
ja yleisin vertauskuva Pyhästä Hengestä.
Vaikka koko maailma myöhemmin hukkui,
niin vesissä eläneet olennot eivät hukkuneet.
Se, minkä Jumala loi, oli nimenomaan se Elämä,
joka näissä maan tomusta tehdyissä olennoissa oli.


Kuudes päivä

Nyt puhutaan eläinten kohdalla siitä, että ne ovat maasta tehdyt.
Toki niilläkin on henki eli ne ovat eläviä sieluja,
jolloin niissäkin on myös luomisihme niinkuin ihmisessäkin,
jonka Jumala teki/muotoili maan tomusta.
Raamattu ilmoittaa tuon maan tomusta tekemisen lisäksi,
että Jumala loi ihmisen.
Ihmisessä niinkuin muissakin elävissä olennoissa
on siis jotakin, mikä ei olekaan maan tomusta muovattua.
Jumala puhalsi ihmiseen Elämän Hengen. Ja tämä on luomisihme.
Ja juuri tuo Elämä, jonka on Jumala eläviin olentoihin on antanut,
onkin ainoa luomisihme kuuden päivän tapahtumissa.

Myös ihmissydämen maaperä voi olla kaaoksessa - autio ja tyhjä,
niin että sitä peittävä syvät vedet ja kaiken yllä on kuin pimeys.
Meidän tarvitsee saada kokea sama ihme, jonka Maa sai kokea,
kun Valkeus tuli pimeyden keskelle.
LainaaIlmoita tämä viesti

Paluu Alun tapahtumat

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa