Taivaallinen ruumis esiintyy Paavalin tekstissä sellaisessa kohdassa,
jossa hän opetuksensa pohjaksi tuo esille
juuri nyt vallitsevaa tilannetta:
Paavali (1 Kor 15:39.41) kirjoitti:Ei kaikki liha ole samaa lihaa,
vaan toista on ihmisten, toista taas karjan liha,
toista on lintujen liha, toista kalojen.
Ja on taivaallisia ruumiita ja maallisia ruumiita;
mutta toinen on taivaallisten kirkkaus, toinen taas maallisten.
Toinen on auringon kirkkaus ja toinen kuun kirkkaus ja toinen tähtien kirkkaus,
ja toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa.
Kaikki tuo on siis jo totta tällä hetkellä.
Esimerkiksi taivaassa on olentoja,
joilla on taivaallinen ruumis.
Maan päällä on olentoja, joilla on maallinen ruumis.
Taivaallisia olentoja, joilla on taivaallinen ruumis,
ovat esimerkiksi enkelit.
Joillakin enkelimaailmaan kuuluvilla on esimerkiksi
eri määrä siipipareja. Heillä on kasvot jne.
Meilläkin on oleva jonkinlainen taivaallinen ruumis,
kun koemme ruumiillisen kuoleman
ja enkelit vievät meidät Jumalan paratiisiin.
Siinä ruumiissa me olemme siihen asti,
kunnes me saamme kokea ruumiin ylösnousemisen,
me saamme pukeutua samankaltaiseen ylösnousemusruumiiseen,
jossa meidän veriylkämme Jeesus nyt on.