Älkäämme väheksykö 'pienten alkujen päiviä'

Lähetä vastaus

Vahvistuskoodi
Syötä koodi siten kuin se on näkyvillä. Huomioi kirjaisinkoko
Hymiöt
:agape: :bible2: :bible: :exclaim: :question: :arrow: :idea: :smile: :think: :thumbup: :wave: :clap: :confused: :cry: :sad: :surprised: :wink: :neutral: :redface: :rolleyes: :yawn: :bible3:
Lisää hymiöitä
BBCode on Käytössä
[img] on Käytössä
[flash] on Poissa käytöstä
[url] on Käytössä
Hymiöt ovat Käytössä
Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: Älkäämme väheksykö 'pienten alkujen päiviä'

Älkäämme väheksykö 'pienten alkujen päiviä'

Viesti Kirjoittaja Jukka » 19.07.2015 20:46

:bible:
Sakarian kirjassa (4:10)profeetta kirjoitti:Sillä kuka pitää halpana pienten alkujen päivän, kun nuo seitsemän Herran silmää, jotka tarkastavat koko maata, iloitsevat nähdessään luotilangan Serubbaabelin kädessä?


Nämä sanat nousivat mieleeni, kun eräs nuoruudestansa lähtien tuntemani mies lähetti minulle tekstiviestin (viikko sitten), jossa palautti mieleeni asian, jota en ollut pitkiin aikoihin ajatellut enkä muistanutkaan. Asuimme 70-luvulla naapuritaloissa ja hän sekä joitakin muita nuoria, silloin 13-14-vuotiaita kävi kylässä. Itse olin vasta suorittanut varusmiespalvelun.

Minulla oli jälkiruokakulhoon leikattuja 'mannamuruja', pieniä paperilappusia, joihin oli merkitty joku lyhyt raamatunpaikka. Tuli tavaksi, että jokainen kylään poikennut otti itse oman mannamurunsa ja luimme ne yhdessä. Eräät vanhemmat uskovat kyllä nuhtelivat minua, etten olisi saanut ottaa Raamatun sanoja irralleen kohdan kokonaisuudesta, mutta jatkoin entiseen tapaan, kun nuoria kävi joskus vain pyytämässä: "Otetaan ja luetaan mannamuru!" Joskus harvoin nuoret kuuntelivat kasetilta jonkun itseäni koskettaneen hengellisen laulun. Noihin tapahtumiin sitten rajoittuikin koko 'saarnaaja- ja todistustoimeni'.

En silloin 70-luvulla voinut ymmärtää, miten nuorten kuulemat Jumalan Sanan paikat myöhemmin vaikuttaisivat heidän elämässään. Nyt tiedän, että noista kymmenestä nuoresta seitsemän löysi Jeesuksen omana Vapahtajanaan. Silloin 70-luvulla minua ahdisti, kun en osannut kertoa nuorille evankeliumia. Luimme Raamattua yhdessä, mutta väheksyin pienten alkujen päiviä, koska en ymmärtänyt Jumalan Sanan voimaa. Hän oli aloittanut työnsä Sanansa kautta, mutta en sitä ymmärtänyt. Olisin halunnut, että kaikki tulisivat kuuntelemaan saarnoja seurakuntaan, mutta he eivät tulleet. Sen sijaan he imppasivat, näpistelivät, tappelivat, pinnasivat koulusta ja mitä muuta tekivätkään? Mutta he olivat kuulleet Jumalan Sanan ja se teki työtään heissä.

:bible:
Jesajan kirjassa 55:10-11 profeetta kirjoitti:Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin


Jumala toimii monin tavoin ja lähes aina itsessään vähäpätöisten opetuslastensa kautta, heidän edes ymmärtämättä, että he ovat Herran sanansaattajia. Joskus kuluu vuosia, vuosikymmeniäkin, ennen kuin saamme nähdä työmme tuloksia (toisinaan nukumme pois näkemättä rukousvastauksia). Mutta kun ikuisuuden aamuna esirippu siirretään syrjään niin voimme nähdä, että työmme Herralle tuotti iankaikkista kunniaa Hänen valtakunnalleen ja nimelleen. Älkäämme siis väheksykö pienten alkujen päiviä. Jokainen Jumalan lapsi on mukana Jumalan iankaikkisten suunnitelmien toteuttamisessa, näemmepä sen nyt tai vasta myöhemmin.

Ylös