(Gen 1:2)

Lähetä vastaus

Vahvistuskoodi
Syötä koodi siten kuin se on näkyvillä. Huomioi kirjaisinkoko
Hymiöt
:agape: :bible2: :bible: :exclaim: :question: :arrow: :idea: :smile: :think: :thumbup: :wave: :clap: :confused: :cry: :sad: :surprised: :wink: :neutral: :redface: :rolleyes: :yawn: :bible3:
Lisää hymiöitä
BBCode on Käytössä
[img] on Käytössä
[flash] on Poissa käytöstä
[url] on Käytössä
Hymiöt ovat Käytössä
Otsikko
   

Laajenna näkymää Otsikko: (Gen 1:2)

... ja pimeys oli syvyyden päällä ...

Viesti Kirjoittaja kalamos » 12.10.2014 06:22

Kuva
(1 Moos 1:2) Mooses kirjoitti:Maa oli autio ja tyhjä,
ja pimeys oli syvyyden yllä,
ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.


Raamatun toinen virke paljastaa, että Maata oli kohdannut katastrofi.
Maa oli kokenut kauhean muodonmuutoksen, katastrofin.
Muualta Raamatusta löydämme selvityksen tuon katastrofin aiheuttajasta.
Mutta Raamatun alkuluku ei keskity siihen.
Se kiihdyttää kahden jakeen ja tuntemattoman aikajakson läpi suoraan siihen,
mikä on ratkaisu sille ahdingolle, johon Maa oli joutunut.

Maa ei siis ollut autio eli sekasortoinen luomisen jäljiltä.
Maa oli tullut sellaiseksi. Maa oli kokenut jotakin dramaattista.
Maa on myöhemminkin kokenut vastaavaa ja tulee vielä kokemaan:

Kuva
Pietari (2 Piet 3:5-7 RK) kirjoitti:Tieten tahtoen he eivät ota huomioon,
että taivaat samoin kuin maa,
joka on tehty vedestä ja veden kautta,
olivat ikiajoista olemassa Jumalan sanan voimasta,
ja että niiden kautta silloinen maailma tuhottiin vedenpaisumuksessa.
Mutta samalla sanalla on nykyiset taivaat ja nykyinen maa säästetty tulelle.
Niitä säilytetään jumalattomien ihmisten tuomion ja kadotuksen päivää varten.


Jokaisen katastrofin jälkeen on tapahtunut ja tulee tapahtumaan uusi alku.
Kun Jeesus puhui opetuslapsille
paluunsa yhteydessä tapahtuvasta uudestisyntymisestä,
niin Hän tarkoitti nimenomaan sitä, että maa syntyy uudesti,
kun Hän tulee ja perustaa Valtakuntansa:

Kuva
Matteus (Matt 19:28 RK) kirjoitti:Totisesti minä sanon teille:
siinä uudestisyntymisessä,
jolloin Ihmisen Poika istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle,
saatte tekin, jotka olette minua seuranneet,
istua kahdellatoista valtaistuimella ja tuomita Israelin kahtatoista heimoa.


Raamatun toisen jakeen verbi on perfektiivisessä muodossa osoittaen,
että tapahtuma, joka aiheutti sen, että maa tuli sekasortoiseksi, oli päättynyt.
Maa ei ollut nyt prosessissa.

Mutta Jumalan Henki liikkui/leijaili/lepatti
vellovien vesimassojen ja kaiken kaaoksen yllä.
Tuota Hengen leijailemista kuvataan samalla ilmaisulla,
jota Raamattu käyttää kotkan liitelemisestä (5 Moos 32:11).

Jumalan Henki siis hallitsi tilanteen täydellisesti,
eikä suinkaan ollut tuon kaaoksen pyörteiden vietävänä.
Ja Jumala oli tekevä uutta.
Kolmantena päivänä se puhkesi taimelle.
Ja kuusi päivää myöhemmin kaikki oli sangen hyvää.
Maa oli syntynyt uudesti.

Tämän saman ihmeen Jumala haluaa meidän kaikkien kohdalla tehdä.
Mikään katastrofi ei estä Häntä, joka sanoo:

Kuva
Jesaja (Jes 43:18-19) kirjoitti:Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö.
Katso, Minä teen uutta;
nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa?
Niin, minä teen tien korpeen, virrat erämaahan.


Tämän uuden tekeminen alkoi siten,
että pimeys syrjäytettiin. Sen tilalle tuli
VALKEUS

... ja pimeys oli syvyyden päällä ...

Viesti Kirjoittaja kalamos » 12.10.2014 06:03

Kuva
(1 Moos 1:2) Mooses kirjoitti:Maa oli autio ja tyhjä,
ja pimeys oli syvyyden päällä,
ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä.


Raamatun toinen jae kertoo kaaoksesta.
Maata kohdannut sekasorto ilmaistaan tuossa sanoilla ṯō·hū wā·ḇō·hū,
Nuo sanat näin yhdessä kirjoitettuna vahvistavat toisiaan.
Kysymys on katastrofien katastrofista, joka on tuhonnut kaiken kauniin,
ja jättänyt jälkeensä vain kauhunsekaisen maailman.

Jesajan kirjan luku 34 on yksi esimerkkikuvaus siitä,
minkälainen on maailma, jota kuvataan sanoilla tohu ja bohu.
Toinen kuvaus löytyy Jeremian kirjan luvusta 4.
Muualta Raamatusta ei löydy sanaa bohu
eikä siten myöskään tuota yhdistelmää tohu wabohu.

Raamatun toisessa jakeessa tuota sekasortoa kuvataan hyvin lyhyesti.
Nyt ei puhuta Jesajan kirjan lailla haaskalinnuista eikä aavikon ulvojista.
Ei kerrota Jeremian lailla mikä miekka tuhosi elämän.
Raamatun toisessa jakeessa sanotaan vain,
että pimeys oli syvyyden pinnan päällä.
Pimeys täytti syvyyden kuilut. Pimeys oli Maan kasvot.

Mutta toiset Kasvot olivat tulossa tekemään kokonaan uutta.
Jumalan Henki liikkui.

... autio ja tyhjä ...

Viesti Kirjoittaja kalamos » 12.10.2014 06:02

Kuva
(1 Moos 1:2) Mooses kirjoitti: ... autio ja tyhjä


Raamatun suomennoksemme käyttämä ilmaisu autio ja tyhjä
ei välttämättä ole ollenkaan paras mahdollinen,
mutta toki tuokin suomenkielinen sanonta voi tuoda mieleen monenlaista.
Vaikkapa hyljätyn autiokylän keskellä erämaata.
Kallellaan olevien puuhökkelien rikkinäisistä
ikkunoista hulmuaa ulos repaleiset verhot.
Ovet ovat poissa saranoiltaan.
Rotatkin ovat kuolleet, ja tyhjillä kaduilla ei kuljeksi
kuin tuulen tuivertamat piikkipensasrullat.
Viiman vinguttama vanha kaivon vinssi kertoo kuitenkin,
että joskus täälläkin on ollut elämää.

Mutta katsotaanpa minkälaisen kuvauksen Raamattu itse antaa
tuolle ilmaisulle, joka on suomennettu sanoilla autio ja tyhjä.

Kuva
(Jer 4:23-29) Jeremia kirjoitti:Minä katselin maata, ja katso, se oli autio ja tyhjä,
ja taivasta, eikä siinä valoa ollut.
Minä katselin vuoria,
ja katso, ne järkkyivät, ja kaikki kukkulat huojuivat.
Minä katselin, ja katso, ei ollut yhtään ihmistä,
ja kaikki taivaan linnut olivat paenneet pois.
Minä katselin, ja katso, hedelmätarha oli erämaana,
ja kaikki sen kaupungit olivat kukistuneet Herran,
hänen vihansa hehkun, edessä.
Sillä näin sanoo Herra:
Koko maa tulee autioksi,
vaikka minä en siitä peräti loppua tee.
Sentähden maa suree,
ja taivaat ylhäällä pukeutuvat mustiin,
sillä minä olen puhunut, olen päättänyt,
enkä kadu, en siitä peräydy.
Ratsu- ja jousimiesten huutoa pakenee koko kaupunki;
he menevät metsäntiheikköihin ja nousevat kallioille.
Jokainen kaupunki on hyljätty, eikä niissä kukaan asu.


Eli tuo ilmaisu autio ja tyhjä,
kuvaa selvästi hävityksen jälkeistä kaaosta.

Raamatun ensimmäisen jakeen loppupisteessä olimme ihanassa tilanteessa.
Kaikki Aamutähdet ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat.
Kaikki metsän eläimet leikitsivät. Ne söitä ruohoa, eivätkä toisiansa.
Ei ollut pelkoa, ei kauhua.
Rauha rakkaus ja sopusointu täytti taivaat ja maan.

Mutta sitten tapahtui hyvin ikäviä asioita, joiden seurauksena
Maa tuli sellaiseksi,
jota englanninkieliset Raamatunkäännökset kuvaavat
Raamatun toisessa jakeessa muun muassa sanoin
formless/waste and void.

Näköala muuttuu aivan päinvastaiseksi,
kun siirrytään ensimmäisen jakeen loppupisteestä toisen jakeen alkuun,
jossa Maan kuvaus tuo mieleen dialogin:

- What are you looking at?
- Nothing. Just nothing.

Maan naamakuvana oli
pimeys syvyyden päällä.

[Ja]Maa ...

Viesti Kirjoittaja kalamos » 12.10.2014 06:01

:bible:
(1 Moos 1:2) Mooses kirjoitti:Maa tuli ...


Raamatun toisessa jakeessa oleva verbi
vastaa englanninkielistä ilmaisua become.
Ja tässä jakeessa se pitää kääntää nimenomaan became
tai kuten erittäin tarkka
J.B. Rotherhamin englantilainen käännös sanoo: had become

Maa siis oli tullut sellaiseksi, mitä Raamatun toinen jae kertoo.
Jumalan luoma maailmankaikkeus oli kohdannut ensimmäisen katastrofinsa,
joutunut hävityksen ja kaaoksen tilaan siinä kohdassa,
kun Raamatun ensimmäisesta jakeesta siirrytään toiseen jakeeseen.

Jumalan luomistyön jäljiltä Maa ei ollut
autio pimeä möykky, jolla kauheat vesimassat vellovat,
vaan jotain sellaista,
mikä sai taivaassa asuvat enkelitkin riemuitsemaan:

:bible:
(Job 38) Job kirjoitti:aamutähdet kaikki iloitsivat
ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?


Raamattu sanoo nimenomaan, että

:bible:
(Jes 45:18) Jesaja kirjoitti:Ei hän sitä autioksi luonut


Mutta juuri sen tähden,
että Maa tuli sellaiseksi
kuin Raamatun toinen jae sen kuvaa,
Hän joutui vahvistamaan sen.
Tästä prosessista kertovat tapahtumat kuuden päivänä aikana. Siis

:bible:
(Jes 45) Jesaja kirjoitti:Hän on sen vahvistanut,
ei hän sitä autioksi luonut


Eli Alussa Jumala loi taivaat ja maan.
Mutta ei Hän sitä autioksi luonut.
Ja kuitenkin Raamatun toisessa jakeessa olemme tilanteessa,
jossa Maa oli tullut autioksi.

Verbi jota tuossa lauseessa käytetään
on perfektiivisessä muodossa.
Tapahtuma joka oli tehnyt maasta aution ja tyhjän
oli siis päättynyt.
Maa ei ollut nyt missään prosessissa.
Luominen oli tapahtunut alussa.
Ja nyt tuntemattoman aikajakson kuluttua siitä
Maa jostain syystä oli tullut sekasortoiseksi.

Raamatun toinen virke alkaa sanalla wə·hā·’ā·reṣ eli suomeksi: (Ja)Maa …
Joissain käännöksissä esiintyvä sana Ja
ei siis viittaa edeltävän lauseen verbiin eli luomiseen,
vaan substantiiviin Maa.
Raamatun toinen jae ei ole jatkumo
ensimmäisen jakeen luomistapahtumalle.
Näitä jakeita ei voi siis lukea niin, että
"Alussa Jumala loi taivaat ja maan,
ja niin sitten maa oli autio …”.
Ei, vaan

:bible:
(Saarn 3:11) Salomo kirjoitti:Kaiken Hän on tehnyt kauniisti aikanansa


Maa siis oli tullut sellaiseksi kuin Raamatun toinen jae kuvaa.

(Gen 1:2)

Viesti Kirjoittaja kalamos » 12.10.2014 05:56

:bible:


ALUSSA Jumala oli luonut taivaat enkelijoukkoineen
ja sitten näiden silmien edessä maan. Eikä suinkaan autioksi.
Ja enkelit riemuitsivat nähdessään Jumalan luomisihmeet.

Ymmärtääksemme, mitä sitten tapahtui,
meidän on vielä nostettava katseemme taivaisiin,
ja aina taivasten taivaisiin, kolmanteen taivaaseen,
sinne, missä Jumala asuu.
Siellä on Jumalan puutarha, Paratiisi.

Sitä asuttavat Jumalan lisäksi
muun muassa serafit, kerubit ja enkelijoukot.
Näistä ykkösasemassa oli kerubi,
joka oli saanut nimekseen Aamuruskon Poika (Lucifer).

Aamurusko on Jumalan ainokaisen Pojan nimi.
Mutta nyt ei ole kysymys Aamuruskosta, vaan persoonasta,
jonka Aamurusko oli luonut lähimmäksi palvelijakseen.
Ja näin Jumala kertoo tuosta Aamuruskon Pojasta:

:bible:
Hesekiel (28:13-15) kirjoitti:
Eedenissä, Jumalan puutarhassa, sinä olit.
Peitteenäsi olivat kaikkinaiset kalliit kivet;
karneolia, topaasia ja jaspista,
krysoliittia, onyksia ja berylliä, safiiria,
rubiinia ja smaragdia sekä kultaa
olivat upotus- ja syvennystyöt sinussa,
valmistetut sinä päivänä, jona sinut luotiin:
Sinä olit kerubi, laajalti suojaavainen,
ja minä asetin sinut pyhälle vuorelle;
sinä olit jumal’olento
ja käyskentelit säihkyväin kivien keskellä.
Nuhteeton sinä olit vaellukseltasi
siitä päivästä, jona sinut luotiin,
siihen saakka, kunnes sinussa löydettiin vääryys.


Tuossa viimeisessä lauseessa on käänteentekevä kunnes,
mikä johti siihen, mistä voimme lukea Raamatun toisessa jakeessa.
Aamuruskon Poika
- yleisemmin Luciferina (Valonkantajana) - tunnettu persoona
oli muuttunut pimeyden ruhtinaaksi,
ja nyt tuo pimeys oli syvyyden päällä.

Autio ja tyhjä kuvaa hävityksen jälkeistä kaaosta.
Maa joutui sekasortoiseen tilaan,
ja vaati täydellisen saneerauksen perustuksia myöten.

:bible:
Salomo (San 8:29) kirjoitti:
Hän vahvisti maan perustukset


Siis minkä tähden Maa tuli hävitetyksi, sekasortoiseksi, muodottomaksi, autioksi raunioksi,
joka vaati täydellisen peruskorjauksen.

Kysymys on Aamuruskon Pojan (Luciferin) kapinasta.
Tuo kapina eli synti Jumalaa vastaan
erotti hänet Jumalan yhteydestä.

:bible:
Jesaja (14:12-17) kirjoitti:
Kuinka olet taivaalta pudonnut,
sinä kointähti, aamuruskon poika!
Kuinka olet maahan syösty, sinä kansojen kukistaja!
Sinä sanoit sydämessäsi:

’Minä nousen taivaaseen,
Jumalan tähtiä ylemmä minä korotan istuimeni
ja istun ilmestysvuorelle, kaukaiseen Pohjolaan.
Minä nousen pilvien kukkuloille,
teen itseni Korkeimman vertaiseksi.’

Mutta sinut heitettiin alas tuonelaan, syvimpään kuiluun.
Jotka sinut näkevät, katsovat pitkään, tarkastelevat sinua:

”Onko tämä se mies, joka järisytti maan,
järkytti valtakunnat, teki maanpiirin erämaaksi,
hävitti sen kaupungit eikä päästänyt vankeja kotiin?”


Tuonelan syvin kuilu on nyt
tuon kauhean muodonmuutoksen kokeneen enkeliruhtinaan päämaja.
Voi kauhistus niitä enkeliparkoja, jotka asettuivat Luciferin rivistöihin,
ja ovat nyt sen vankeina toteuttaen sen tahtoa.

Lucifer ylpistyi kauneudestaan, ja niin hänen sydämensä pimentyi.
Tämän tähden hän menetti kaiken loistonsa ja kirkkautensa tullen
kauheimmaksi kaikista – pimeyden ruhtinaaksi,
joka putosi taivaasta alas maan päälle.

Mutta Raamattu - niin dramaattisesti kuin se alkoikin -
ei pääty tähän synkkyyteen.
Maata, jonka Jumala oli tehnyt asuttavaksi,
peitti sekasorto ja hävitys. Pimeys oli syvyyden päällä.
Mutta Jumalan Henki liikkui.
Ja kohta tapahtui jotakin, mikä syrjäytti pimeyden.
Kaaoksen keskelle tuli
Valkeus tuli :arrow:

Ylös

cron