Kirjoittaja עֵד » 07.04.2018 05:31
Ennakkoluulottomuus, asenteettomuus ja opetettavuus kuvaavat hyvin (opetus)lapseutta.
Olin joskus koulutuksessa, jonka aihepiiri oli entuudestaan tuttu. Itselleni jäi turhautunut olo, kun en mielestäni oppinut uutta. Vielä pahempaa oli se, että koin tarpeelliseksi kritisoida hukkaan mennyttä aikaa enkä ymmärtänyt, että olisin voinut katsoa asiaa toisesta näkökulmasta: tietojen päivitys, asioiden vaihtoehtoinen lähestymistapa, muiden oppijoiden kohtaaminen tms.
Pitkä matka on ollut tänne asti, kun voi tyynenä todeta, ettei toisen hyvä ole itseltä pois.
Ennakkoluulottomuus, asenteettomuus ja opetettavuus kuvaavat hyvin (opetus)lapseutta.
Olin joskus koulutuksessa, jonka aihepiiri oli entuudestaan tuttu. Itselleni jäi turhautunut olo, kun en mielestäni oppinut uutta. Vielä pahempaa oli se, että koin tarpeelliseksi kritisoida hukkaan mennyttä aikaa enkä ymmärtänyt, että olisin voinut katsoa asiaa toisesta näkökulmasta: tietojen päivitys, asioiden vaihtoehtoinen lähestymistapa, muiden oppijoiden kohtaaminen tms.
Pitkä matka on ollut tänne asti, kun voi tyynenä todeta, ettei toisen hyvä ole itseltä pois.