Kirjoittaja Exap » 28.03.2016 18:09
Minä olen nyt tällainen joka pyrkii tarkkaan analysoimaan koko tekstiä, eikä vain ottamaan sen osia. Joten sallinette, että hieman puran tätä lainattua tekstiä osiin, joista kokonaisuus on helpompi ymmärtää:
Paavali (2 Tess 2:3-12) kirjoitti:Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä [1] ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen [2] ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja [2], joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala. Ettekö muista, että minä, kun vielä olin teidän tykönänne, sanoin tämän teille? [2] Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää [3], niin että hän vasta ajallansa [1] ilmestyy.
Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää [3], niin silloin ilmestyy [1] tuo laiton [2], jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus [1] tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille [4], jotka joutuvat kadotukseen, sentähden etteivät ottaneet [4] vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää heille [4] väkevän eksytyksen, niin että he [4] uskovat valheen, että kaikki ne [4] tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.
Ja sitten kommentteja:
[1]: Se päivä. Kun luemme Raamatusta "Herran päivästä", monasti kuvittelemme sen tarkoittavan yhtä vuorokautta - ja siksi tuleekin ongelmia kun se yksi vuorokausi tuntuu kovin lyhyeltä kaikkiin asioihin jotka Herran päivänä tapahtuvat... mutta erityisesti jos miettii siitä, että "sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä." - niin on helppo ymmärtää että Herran päivän on alettava ennen kuin ilmestyskirjan kauhut tapahtuvat, koska niiden jälkeen Herran tulo ei ole kuin varas yöllä. - eikä Harmagedoniin tulemus olekaan yllätys, mutta Herran päivän alkaminen on, ja myös tempaus.
Vastaavasti jae 2 ilmaisee selkeästi että tessalonikalaiset uskoivat/epäilivät/luulivat/? Herran päivän jo alkaneen - "olevan käsissä".
Näin minä siis tulkitsen, että "Herran päivä" = vaivan aika, vihan aika, tuo aika siis alkaa tempauksesta ja päättyy Harmagedoniin. Kohta [1] siis viittaa tässä Herran päivän alkamiseen.
[2]: Mitä Paavali oli sanonut heille aiemmin ? Paavali oli puhunut tuosta vastustajasta, laittomasta, jota kuvataan tässä monin tavoin, mutta asiayhteydestä on selvää että Paavali oli myös maininnut siitä milloin tuon vastustajan aika koittaa [1], ja sitä Paavali tässä perään kuuluttaakin: "ettekö muista että kerroin teille ettei se vastustaja tule ennen kuin tempaus on tapahtunut... siksi älkää siis kuvitelko että Herran päivä olisi jo koittanut."
[4]: Ennen kuin menemme siihen mikä pidättää, on hyvä katsoa keiden piinaksi tuo laiton [2] tulee. Kaikki kuvaukset koskevat selkeästi ei-pelastuneita. Missään ei anneta ymmärtää että tuohon kuuluisi yhtään uskovaa - vaan päinvastoin korostetaan sitä miten tuo aika joka alkaa [1], on laittomalle [2] aikaa johtaa ei-pelastuneita [4] harhaan - ja kuten muuten näemme ilmestyskirjastakin, sielläkään ei Herran omia näy maan päällä enää 4. luvun jälkeen - poislukien maininnat marttyyreista.
Tässä marttyyrien yhteydessä en voi vällttää kiusausta kehottaa teitä lukemaan Dan 12, jossa jae 12 sanoo "Autuas se, joka odottaa ja saavuttaa tuhat kolmesataa kolmekymmentä viisi päivää.", ja toisaalta vertaamaan tätä myös Ilm 14:13 "Autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästedes...". Mehän tiedämme että autuaita ovat myös kaikki pelastuneet - mutta tämä kohta saattaa puhua vaivanajan käännynnäisistä - joita teloitetaan pedon merkin ottamatta jättämisestä. Mutta tämä on hieman OT - joskin toteaisin että nuo vaivanajan käännynnäiset eivät ainakaan "pidätä".
[3]: No mikä pidättää ? Lyhyesti, koska pidättävä tekijä on (kokonaan) poistunut siinä vaiheessa, kun jäljellä on ainoastaan ryhmä [4], niin on looginen selviö, että se, mikä pidättää, poistuu hetkellä [1], joten sen on oltava seurakunta. Mikään muu ei poistu kuin seurakunta ja Pyhä Henki, ja maskuliinimuotona voidaan tulkita sen pidättävän tekijän olevan Kristuksen ruumis. Näin toteutuu kirjaimellisesti tuo sana:
"tulemus [1] tapahtuu ... niille, jotka joutuvat kadotukseen [4]".
Mutta vielä toiselta kannalta: koska kerran on olemassa yht'äkkinen muutos [1] joka poistaa sen mikä pidättää, ei kyse voi olla luopumuksesta, koska tuo harhaanjohtaja, laiton [2] tulee vasta kun pidättävä asia on poistunut, ja toisaalta Jeesuksen ja Paavalin kuvaukset tempauksesta kertovat siitä että elossa olevia pelastuneita on paljon. Näinollen, uskosta luopuminen ei sovi pidättävän asian -
se, mikä pidättää - poistumiseen, koska seurakunnan uskosta luopuminen ei voi tapahtua kokonaan.
Minä olen nyt tällainen joka pyrkii tarkkaan analysoimaan koko tekstiä, eikä vain ottamaan sen osia. Joten sallinette, että hieman puran tätä lainattua tekstiä osiin, joista kokonaisuus on helpompi ymmärtää:
[img]http://forum.netmission.fi/core/images/smilies/bible_1.gif[/img][quote="Paavali (2 Tess 2:3-12)"][color=#004000]Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä [b]se päivä [1][/b] ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja [b]laittomuuden ihminen [2][/b] ilmestyy, kadotuksen lapsi,[b] tuo vastustaja [2][/b], joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala. [b]Ettekö muista, että minä, kun vielä olin teidän tykönänne, sanoin tämän teille? [2][/b] Ja nyt te tiedätte, [b]mikä pidättää [3][/b], niin että hän vasta [b]ajallansa [1][/b] ilmestyy.
Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; [b]jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää [3][/b], niin [b]silloin ilmestyy [1][/b] [b]tuo laiton [2][/b], jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka [b]tulemus [1][/b] tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä [b]niille [4], jotka joutuvat kadotukseen[/b], sentähden [b]etteivät ottaneet [4] vastaan rakkautta totuuteen[/b], voidaksensa pelastua. Ja sentähden Jumala lähettää [b]heille [4][/b] väkevän eksytyksen, niin että [b]he [4][/b] uskovat valheen, [b]että kaikki ne [4] tuomittaisiin[/b], jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen.[/color][/quote]
Ja sitten kommentteja:
[1]: Se päivä. Kun luemme Raamatusta "Herran päivästä", monasti kuvittelemme sen tarkoittavan yhtä vuorokautta - ja siksi tuleekin ongelmia kun se yksi vuorokausi tuntuu kovin lyhyeltä kaikkiin asioihin jotka Herran päivänä tapahtuvat... mutta erityisesti jos miettii siitä, että "sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä." - niin on helppo ymmärtää että Herran päivän on alettava ennen kuin ilmestyskirjan kauhut tapahtuvat, koska niiden jälkeen Herran tulo ei ole kuin varas yöllä. - eikä Harmagedoniin tulemus olekaan yllätys, mutta Herran päivän alkaminen on, ja myös tempaus.
Vastaavasti jae 2 ilmaisee selkeästi että tessalonikalaiset uskoivat/epäilivät/luulivat/? Herran päivän jo alkaneen - "olevan käsissä".
Näin minä siis tulkitsen, että "Herran päivä" = vaivan aika, vihan aika, tuo aika siis alkaa tempauksesta ja päättyy Harmagedoniin. Kohta [1] siis viittaa tässä Herran päivän alkamiseen.
[2]: Mitä Paavali oli sanonut heille aiemmin ? Paavali oli puhunut tuosta vastustajasta, laittomasta, jota kuvataan tässä monin tavoin, mutta asiayhteydestä on selvää että Paavali oli myös maininnut siitä milloin tuon vastustajan aika koittaa [1], ja sitä Paavali tässä perään kuuluttaakin: "ettekö muista että kerroin teille ettei se vastustaja tule ennen kuin tempaus on tapahtunut... siksi älkää siis kuvitelko että Herran päivä olisi jo koittanut."
[4]: Ennen kuin menemme siihen mikä pidättää, on hyvä katsoa keiden piinaksi tuo laiton [2] tulee. Kaikki kuvaukset koskevat selkeästi ei-pelastuneita. Missään ei anneta ymmärtää että tuohon kuuluisi yhtään uskovaa - vaan päinvastoin korostetaan sitä miten tuo aika joka alkaa [1], on laittomalle [2] aikaa johtaa ei-pelastuneita [4] harhaan - ja kuten muuten näemme ilmestyskirjastakin, sielläkään ei Herran omia näy maan päällä enää 4. luvun jälkeen - poislukien maininnat marttyyreista.
Tässä marttyyrien yhteydessä en voi vällttää kiusausta kehottaa teitä lukemaan Dan 12, jossa jae 12 sanoo "Autuas se, joka odottaa ja saavuttaa tuhat kolmesataa kolmekymmentä viisi päivää.", ja toisaalta vertaamaan tätä myös Ilm 14:13 "Autuaat ovat ne kuolleet, jotka Herrassa kuolevat tästedes...". Mehän tiedämme että autuaita ovat myös kaikki pelastuneet - mutta tämä kohta saattaa puhua vaivanajan käännynnäisistä - joita teloitetaan pedon merkin ottamatta jättämisestä. Mutta tämä on hieman OT - joskin toteaisin että nuo vaivanajan käännynnäiset eivät ainakaan "pidätä".
[3]: No mikä pidättää ? Lyhyesti, koska pidättävä tekijä on (kokonaan) poistunut siinä vaiheessa, kun jäljellä on ainoastaan ryhmä [4], niin on looginen selviö, että se, mikä pidättää, poistuu hetkellä [1], joten sen on oltava seurakunta. Mikään muu ei poistu kuin seurakunta ja Pyhä Henki, ja maskuliinimuotona voidaan tulkita sen pidättävän tekijän olevan Kristuksen ruumis. Näin toteutuu kirjaimellisesti tuo sana:
"tulemus [1] tapahtuu ... niille, jotka joutuvat kadotukseen [4]".
Mutta vielä toiselta kannalta: koska kerran on olemassa yht'äkkinen muutos [1] joka poistaa sen mikä pidättää, ei kyse voi olla luopumuksesta, koska tuo harhaanjohtaja, laiton [2] tulee vasta kun pidättävä asia on poistunut, ja toisaalta Jeesuksen ja Paavalin kuvaukset tempauksesta kertovat siitä että elossa olevia pelastuneita on paljon. Näinollen, uskosta luopuminen ei sovi pidättävän asian - [b]se, mikä[/b] pidättää - poistumiseen, koska seurakunnan uskosta luopuminen ei voi tapahtua kokonaan.