Meillä on ihmettelymme kohteena
pedon selässä istuva portto.
Olemme Ilmestyskirjan
erityisessä taitekohdassa,
jossa Johannes kutsutaan
taas uuteen ympäristöön,
näkemään uutta näkyä.
Johannes (Ilm 17:1-2) kirjoitti:
Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä,
joilla oli ne seitsemän maljaa,
ja puhui minulle sanoen:
"Tule,
minä näytän sinulle
sen suuren porton tuomion,
joka istuu paljojen vetten päällä,
hänen,
jonka kanssa maan kuninkaat
ovat haureutta harjoittaneet
ja jonka haureuden viinistä
maan asukkaat ovat juopuneet".
Suuri ahdistus on jo kohdannut maata.
Vain savu nousee raunioista.
Tuomion pasuunat ovat kajahtaneet.
Vihan maljat on vuodatettu.
Yksi niistä sanansaattajista,
jotka vuodattivat vihan maljat,
on nyt tullut näyttämään
Johannekselle jotakin.
Ja nyt Johannes siirtyy
uudelle näyttämölle.
Johannes (Ilm 17:3) kirjoitti:
Ja hän vei minut hengessä erämaahan.
Siellä minä näin naisen
istuvan helakanpunaisen pedon selässä;
peto oli täynnä pilkkaavia nimiä,
ja sillä oli seitsemän päätä
ja kymmenen sarvea.
Johannes oli aiemmin nähnyt
helakanpunaisen pedon
Ilmestyksensä toisessa
erittäin merkityksellisessä
taitekohdassa.
Johannes (Ilm 12:3-4) kirjoitti:
Ja näkyi
toinen merkki taivaassa,
ja katso:
suuri,
tulipunainen lohikäärme,
jolla oli seitsemän päätä
ja kymmenen sarvea,
ja sen päissä seitsemän kruunua;
ja sen pyrstö pyyhkäisi pois
kolmannen osan taivaan tähtiä
ja heitti ne maan päälle.
Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään
olevan vaimon edessä
nielläkseen hänen lapsensa,
kun hän sen synnyttäisi.
Tämä punainen peto
on itse paholainen.
Se on tuohon asti ollut
ilmavallan hallitsija,
mutta nyt se heitetään
taivaan avaruuksistakin
maan päälle.
Sen syöksykierre alkoi siitä,
että se halusi korottaa itsensä
Jumalan vertaiseksi.
Silloin se heitettiin
Jumalan taivaasta alas maan päälle
ja itse asiassa
maan syvimpään kuiluun tuonelaan.
Ja sen kanssa kolmannes enkeleista,
jotka olivat asettuneet sen puolelle.
Ja tuossa Ilmestyskirjan kohdassa
onkin luettavissa myös viittauksia
näihin jo tapahtuneisiin asioihin,
vaikkakaan Johanneksen varsinainen
kirjoitustehtävä ei pitänyt
sisällään lainkaan historialliset tapahtumat.
Eli tuossa taitekohdasa
punainen paholainen
tömähtää taivaan avaruuksista
lopullisesti maan päälle,
ja on kiukkuinen kuin ampiainen.
Ennenkaikkea Israelille,
Jumalan Vaimolle,
joka tuossa vaiheessa
on synnytystuskissa.
Jaakob kokee noissa synnytystuskissa
uudestisyntymisen ihmeen,
ja Jaakobista tulee
uusi luomus eli Israel.
Jaakobista syntyy Israel,
joka on hallitseva maailmaa
tuhannen vuoden ajan.
Johannes (Ilm 12:5-6) kirjoitti:
Ja hän synnytti poikalapsen,
joka on kaitseva
kaikkia pakanakansoja
rautaisella valtikalla;
ja hänen lapsensa temmattiin
Jumalan tykö
ja hänen valtaistuimensa tykö.
Ja vaimo pakeni erämaahan,
jossa hänellä oli
Jumalan valmistama paikka,
että häntä elätettäisiin siellä
tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää.
Ja kun Israel-vaimo on paennut,
niin punainen peto
käy pakanakansojen kimppuun.
Johannes (Ilm 12:17-18) kirjoitti:
Ja lohikäärme vihastui vaimoon
ja lähti käymään sotaa
muita hänen jälkeläisiänsä vastaan,
jotka pitävät Jumalan käskyt
ja joilla on Jeesuksen todistus.
Ja se asettui seisomaan meren hiekalle.
Siis pakanakansojen meren
pettävälle hiekalle.
Ja sieltä pakanakansojen merestä
nousee sitten toinen peto.
Johannes (Ilm 13:1) kirjoitti:
Ja minä näin pedon nousevan merestä;
sillä oli kymmenen sarvea
ja seitsemän päätä,
ja sarvissansa kymmenen kruunua,
ja sen päihin oli kirjoitettu pilkkaavia nimiä.
Lohikäärme antaa valtansa tälle
ensimmäiselle pedolle.
Ja sitten nousee maasta
eli Israelista toinen peto,
joka on kuin karitsa.
Mutta puhuu kuin lohikäärme.
Ja ensimmäinen peto,
joka nousi merestä,
antaa valtansa tälle
toiselle pedolle.
Maan päälle on tässä vaiheessa
tullut hallitsemaan pahan kolminaisuus
- lohikäärme
- peto
- väärä profeetta
Loppuhuipennus on harmageddon.
Johannes (Ilm 16:13) kirjoitti:
Ja minä näin
lohikäärmeen suusta
ja
pedon suusta
ja
väärän profeetan suusta
lähtevän kolme saastaista henkeä,
sammakon muotoista.
Sillä ne ovat riivaajain henkiä,
jotka tekevät ihmeitä;
ne lähtevät
koko maanpiirin kuningasten luo
kokoamaan heidät sotaan
Jumalan, Kaikkivaltiaan, suurena päivänä.
Kaikki ovat sotimassa toisiaan vastaan
riivattuina.
Viimeinen vihan malja vuodatetaan.
Ja kaikki on päättynyt savuaviin raunioihin,
joista edellä jo mainitsin.
Johannes (Ilm 16:19-21) kirjoitti:
Ja se suuri kaupunki
meni kolmeen osaan,
ja kansojen kaupungit kukistuivat.
Ja se suuri Babylon
tuli muistetuksi Jumalan edessä,
niin että hän antoi sille
vihansa kiivauden viinimaljan.
Ja kaikki saaret pakenivat,
eikä vuoria enää ollut.
Ja suuria rakeita,
leiviskän painoisia,
satoi taivaasta ihmisten päälle;
ja ihmiset pilkkasivat Jumalaa
raesateen vitsauksen tähden,
sillä se vitsaus oli ylen suuri.
Elokuva on päättynyt.
Suuren kaupungin valot
ovat vaihtuneet mustaksi savuksi.
Suuri kaupunki on kolmena palasena.
Elokuvan loppuhimmenyksen aikana
valkokankaalla nähdään
syventävän kertauksen luontoisesti,
mitä oikein tapahtui.
Siirrymme Ilmestyskirjan
lukuun 17,
jolla aloitin tämän viestin.
Elokuvan loppuhimmennyksessä
näemme helakan punaisen pedon,
jolla nainen ratsasti.
Johannes (Ilm 17:4-5) kirjoitti:
Ja nainen oli puettu purppuraan
ja helakanpunaan
ja koristettu
kullalla ja jalokivillä ja helmillä
ja piti kädessään kultaista maljaa,
joka oli täynnä kauhistuksia
ja hänen haureutensa riettauksia.
Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi,
salaisuus:
"Suuri Babylon,
maan porttojen ja kauhistuksien äiti".
Elokuva on siis päättynyt.
Loppuhimmennyksen aikana
tulee välähdyksiä kaikesta kauheudesta,
mikä on nyt takana.
Johannes (Ilm 17:6) kirjoitti:
Ja minä näin sen naisen
olevan juovuksissa
pyhien verestä
ja Jeesuksen todistajain verestä;
ja nähdessäni hänet minä suuresti ihmettelin.
Elokuvayleisö on nauliintunut penkkeihinsä.
Kaiuttimista alkaa kuulua
sanansaattajan ääni,
kun kuva taas kertaa jo nähtyä:
Johannes (Ilm 17:7) kirjoitti:
Ja enkeli sanoi minulle:
"Miksi ihmettelet?
Minä sanon sinulle
tuon naisen salaisuuden
ja tuon pedon salaisuuden,
joka häntä kantaa
ja jolla on seitsemän päätä
ja kymmenen sarvea.
Ja nyt alkaa vastaus
aloittajan kysymykseen.
19.05.2023 09:48 Johannes (Ilm 17:7) kirjoitti:
Ja enkeli sanoi minulle:
"Miksi ihmettelet?
Minä sanon sinulle
tuon naisen salaisuuden
ja tuon pedon salaisuuden,
joka häntä kantaa
ja jolla on seitsemän päätä
ja kymmenen sarvea.
Eli meillä on pakkaus,
joka sisältää kaksi salaisuutta
μυστήριον = salaisuus
mystērion
Enkeli eli Sanansaattaja
lupaa selvittää Johannekselle
salaisuuden eli mysteerion.
Arvoituksellinen asia
saa siis nyt tässä kohden
selvityksen.
Meillä on silmiemme edessä
symbioosi,
johon kuuluu
- nainen
- peto
Ja tässä alkuvaiheessa
on selvästikin niin,
että nainen pedon päällä
on hallitseva elementti.
Mutta tuo nainen eli portto,
jonka kanssa kuninkaat
ovat haureutta harjoittaneet,
ja jonka haureuden viinistä
maan asukkaat ovat juovuksissa,
saa tuomionsa ensin.
Eli tilannekuvaus alkoi näin:
Johannes (Ilm 17:1-2) kirjoitti:
Ja tuli yksi niistä seitsemästä enkelistä,
joilla oli ne seitsemän maljaa,
ja puhui minulle sanoen:
"Tule,
minä näytän sinulle
sen suuren porton tuomion,
joka istuu paljojen vetten päällä,
hänen,
jonka kanssa maan kuninkaat
ovat haureutta harjoittaneet
ja jonka haureuden viinistä
maan asukkaat ovat juopuneet".
Tässä vaiheessa
nainen eli portto oli voinut hyvin
ja elänyt loisteliaasti.
Johannes (Ilm 17:3-5) kirjoitti:
Ja hän vei minut hengessä erämaahan.
Siellä minä näin naisen
istuvan helakanpunaisen pedon selässä;
peto oli täynnä pilkkaavia nimiä,
ja sillä oli seitsemän päätä
ja kymmenen sarvea.
Ja nainen oli puettu purppuraan
ja helakanpunaan
ja koristettu
kullalla ja jalokivillä ja helmillä
ja piti kädessään kultaista maljaa,
joka oli täynnä kauhistuksia
ja hänen haureutensa riettauksia.
Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu nimi,
salaisuus:
"Suuri Babylon,
maan porttojen ja kauhistuksien äiti".
Maan asukkaat olivat juopuneet
porton haureuden viinistä,
mutta portto oli juopunut
pyhien verestä.
Johannes (Ilm 17:6) kirjoitti:
Ja minä näin sen naisen
olevan juovuksissa
pyhien verestä
ja Jeesuksen todistajain verestä;
ja nähdessäni hänet
minä suuresti ihmettelin.
Mutta tuo
naisen ja pedon muodostama
symbioosi hajoaa.
Nainen, joka näytti
todelliselta hallitsijalta,
tuleekin hyljätyksi.
Johannes (Ilm 17:16) kirjoitti:
Ja ne kymmenen sarvea,
jotka sinä näit,
ja peto,
ne vihaavat porttoa
ja riisuvat hänet paljaaksi ja alastomaksi
ja syövät hänen lihansa
ja polttavat hänet tulessa.
On siis peto ja sen alaisuudessa
kymmenen kuningasta,
jotka lopulta vihaavat porttoa,
ja riisuvat siltä kaiken loiston,
ja syövät hänet,
joka on ollut juovuksissa pyhien verestä.
Näin paha itse on toteuttamassa
Jumalan säätämää tuomiota.
Johannes (Ilm 17:17) kirjoitti:
Sillä Jumala on pannut heidän sydämeensä,
että he täyttävät hänen aivoituksensa,
yksimielisesti,
ja antavat kuninkuutensa pedolle,
kunnes Jumalan sanat täyttyvät.
Portto on yht'äkkiä hyljätty.
Kuningatar menettänyt valtansa pedolle.
Nainen on saanut itse kokea uskottomuuden.
Johennes (Ilm 17:18) kirjoitti:
Ja nainen,
jonka sinä näit,
on se suuri kaupunki,
jolla on maan kuninkaitten kuninkuus.
Suuri Babylon, suuri kaupunki,
on menettänyt kaiken loistonsa ja valtansa,
syöty puhtaaksi ja tulessa poltettu.
21.05.2023 09:33Porton olemus ja kohtalo
on jo paljolti tullut esille.
On aika kääntää katse petoon,
jolla portto ratsasti.
Johannes (Ilm 17:7) kirjoitti:
Ja enkeli sanoi minulle:
"Miksi ihmettelet?
Minä sanon sinulle
tuon naisen salaisuuden
ja tuon pedon salaisuuden,
joka häntä kantaa
ja jolla on seitsemän päätä
ja kymmenen sarvea.
Peto kantaa tuota porttonaista.
Peto on siis olevinaan alamainen portolle.
Seitsemän päätä oli saanut
selvitystä jo aiemmin Ilmestyskirjassa.
Johannes (Ilm 13:1) kirjoitti:
Ja minä näin pedon nousevan merestä;
sillä oli kymmenen sarvea
ja seitsemän päätä,
ja sarvissansa kymmenen kruunua,
ja sen päihin oli kirjoitettu pilkkaavia nimiä.
Tämä pakanakansojen merestä noussut peto
sai suuren vallan itse paholaiselta
eli lohikäärmeeltä.
Johannes (Ilm 13:2) kirjoitti:
Ja peto,
jonka minä näin,
oli leopardin näköinen,
ja sen jalat ikäänkuin karhun,
ja sen kita niinkuin leijonan kita.
Ja lohikäärme antoi sille
voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan.
Leopardi eli pantteri, karhu ja leijona
ovat eläimiä,
jotka esiintyvät jo
Danielin kirjassa,
joskin käänteisessä järjestyksessä.
Daniel (7:1-3) kirjoitti:
Belsassarin,
Baabelin kuninkaan,
ensimmäisenä hallitusvuotena
Daniel näki unen, päänsä näyn,
vuoteessansa.
Sitten hän kirjoitti tämän unen.
Kertomuksen alku on tämä:
Daniel lausui ja sanoi:
Minä näin yöllä näyssäni,
ja katso,
taivaan neljä tuulta kuohutti suurta merta.
Ja merestä nousi neljä suurta petoa,
kukin erilainen kuin toinen.
Heti ensimmäinen peto vie
meidät keskustelumme otsikkoon.
Daniel (7:4) kirjoitti:
Ensimmäinen oli kuin leijona,
mutta sillä oli kotkan siivet.
Minun sitä katsellessani reväistiin siltä siivet,
ja se nostettiin maasta pystyyn
ja asetettiin kahdelle jalalle
niinkuin ihminen,
ja sille annettiin ihmisen sydän.
Kotkan siivillä varustettu leijona
oli Babylonian valtakunnan tunnus.
Ennen Babyloniaa maailman valta
oli Egyptillä.
Historioitsija (2 Kun 24:7) kirjoitti:
Egyptin kuningas
ei enää lähtenyt maastansa,
sillä Baabelin kuningas
oli vallannut kaiken,
mikä oli Egyptin kuninkaan omaa,
Egyptin purosta aina Eufrat-virtaan saakka.
Vuori kuvaa Raamatussa valtaa,
joten meillä on nyt
seitsemästä vuoresta
kaksi löytynyt.
- Egypti
- Baabel eli Babylonia
Kun sitten tulemme
Ilmestyskirjan sanomaan,
niin huomaamme,
että ei edes Egypti
ole vain historian jäänne.
Me löydämme niin
Sodoman kuin Egyptin
- haureuden ja petovallan -
Jerusalemista,
jossa kaksi säkkipukuista todistajaa
makaa Jerusalemin kaduilla
tapettuina maailman iloitessa.
Johannes (Ilm 11:7-11) kirjoitti:
Ja kun he ovat lopettaneet todistamisensa,
on peto,
se, joka nousee syvyydestä,
käyvä sotaa heitä vastaan
ja voittava heidät ja tappava heidät.
Ja heidän ruumiinsa viruvat
sen suuren kaupungin kadulla,
jota hengellisesti puhuen
kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi
ja jossa myös
heidän Herransa ristiinnaulittiin.
Ja ihmiset
eri kansoista ja sukukunnista
ja kielistä ja kansanheimoista
näkevät heidän ruumiinsa
kolme ja puoli päivää,
eivätkä salli,
että heidän ruumiinsa pannaan hautaan.
Ja ne,
jotka maan päällä asuvat,
iloitsevat heidän kohtalostaan
ja riemuitsevat ja lähettävät lahjoja toisilleen;
sillä nämä kaksi profeettaa
olivat vaivanneet niitä,
jotka maan päällä asuvat.
Ja niiden kolmen ja puolen päivän kuluttua
meni heihin Jumalasta elämän henki,
ja he nousivat jaloilleen,
ja suuri pelko valtasi ne,
jotka näkivät heidät.
Siis kun luemme Genesiksestä
ensimmäisen kerran Baabelista
ja Nimrodista,
joka oli ensimmäinen valtias
maan päällä,
ja tornin rakentamisesta
ulottuvaksi taivaisiin saakka,
niin ei tuo tapahtuma ole
tullut päätökseen.
Se jatkuu ja jatkuu
läpi ihmiskunnan historian
maaliviivalle saakka.
Paholainen on päästetty riehumaan
maan päälle ja avaruuteenkin
ja syvyyteenkin,
maan valtiaaksi asetetun Aadamin toimesta.
Ja niin maailmaa hallitsee
tämän maailman ruhtinas
ja sen seitsemän vuorta
eli pahan valtaa,
enkeliruhtinasta,
joilla kullakin on tietty
osa-alue tästä pahan valtakunnasta
hallinnassaan.
Ja siksi samat pedot,
jotka mainittiin jo Danielin kirjassa
pulpahtavat esiin myös Ilmestyskirjassa.
Jatketaan Danielin kirjan
maailman valtiaiden tarkastelua.
Daniel (7:5) kirjoitti:
Ja katso,
oli toinen peto,
joka oli karhun näköinen.
Se nostettiin toiselle kyljellensä,
ja sillä oli suussa kolme kylkiluuta,
hammasten välissä;
ja sille sanottiin näin:
"Nouse ja syö paljon lihaa".
Egyptin valtakautta seurasi
Babylonian valtakausi.
Babylonian valtakautta seurasi
Meedo-Persian valtakausi.
Tämä karhu käänsi kylkeä.
Eli ensin oli Meedian valtakausi,
sitten Persian puolisko otti vallan.
Daniel (7:6) kirjoitti:
Tämän jälkeen minä näin,
ja katso,
oli taas toinen peto,
pantterin kaltainen,
ja sen selässä oli neljä linnunsiipeä.
Sillä pedolla oli neljä päätä,
ja sille annettiin valta.
Meedopersian valtakautta
seurasi Kreikan valtakausi.
Sen valta jakaantui neljään osaan.
Daniel (7:7) kirjoitti:
Sen jälkeen minä näin yöllisessä näyssäni,
ja katso,
oli neljäs peto,
kauhea, hirmuinen ja ylen väkevä;
sillä oli suuret rautaiset hampaat,
ja se söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa.
Se oli erilainen kuin kaikki edelliset pedot,
ja sillä oli kymmenen sarvea.
Ja tämä oli rautainen Rooma.
Ja nimenomaan tällä
neljännellä pedolla
oli kymmenen sarvea.
Ja tämä peto
on kuin uudestisyntyneenä
Ilmestyskirjan sivuilla,
jossa nainen on tuon pedon päällä.
Johannes (Ilm 17:7-8) kirjoitti:
Ja enkeli sanoi minulle:
"Miksi ihmettelet?
Minä sanon sinulle tuon naisen salaisuuden
ja tuon pedon salaisuuden,
joka häntä kantaa
ja jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.
Peto, jonka sinä näit,
on ollut,
eikä sitä enää ole,
mutta se on nouseva syvyydestä
ja menevä kadotukseen;
ja ne maan päällä asuvaiset,
joiden nimet
eivät ole kirjoitetut elämän kirjaan,
hamasta maailman perustamisesta,
ihmettelevät,
kun he näkevät pedon,
että se on ollut eikä sitä enää ole,
mutta se on tuleva.
Eli tuosta uudestisyntyneestä pedosta
nousee sitten aikanaan kymmenen kuningasta.
Mutta kautta aikain
ihmiskuntaa on ollut hallitsemassa
pahan valta,
joka muodostuu seitsemästä päästä
eli vuoresta eli kuninkaasta.
Ja näiden seitsemän päällä
porttonainen on istunut.
Johannes (Ilm 17:9-13) kirjoitti:
Tässä on ymmärrys,
jossa viisaus on:
Ne seitsemän päätä ovat
seitsemän vuorta,
joiden päällä nainen istuu
ne ovat myös seitsemän kuningasta;
heistä on viisi kaatunut,
yksi on,
viimeinen ei ole vielä tullut,
ja kun hän tulee,
pitää hänen vähän aikaa pysymän.
Ja peto,
joka on ollut ja jota ei enää ole,
on itse kahdeksas,
ja on yksi noista seitsemästä,
ja menee kadotukseen.
Ja ne kymmenen sarvea,
jotka sinä näit,
ovat kymmenen kuningasta,
jotka eivät vielä ole saaneet kuninkuutta,
mutta saavat vallan
niinkuin kuninkaat
yhdeksi hetkeksi pedon kanssa.
Näillä on yksi ja sama mieli,
ja he antavat voimansa ja valtansa pedolle.
Tämä uudestisyntynyt peto
siis on ollut
eikä sitä enää ole,
mutta se on nouseva syvyydestä.
Ihminen on kuningas.
Mutta kuninkaallakin on
aina ruhtinaansa.
Siis ihminen ei tosiasiassa hallitse.
Vaan joku hallitsee ihmistä.
Ja niin myös nuo kymmenen
petovallan kuningasta
antavat valtansa pedolle.
Peto on siis henkivalta.
Ja se haluaa aina,
että sitä palvotaan.
Ja tähän se on tarvinnut uskontoa.
Uskonto on ollut linkki
pedon ja ihmisten välillä.
Uskonnon vastakohta on Usko.
Mutta peto ei voi tarjota
kuin uskontoa.
Ja siihen se on tarvinnut porton.
Mutta ei peto rakasta porttoa.
Se vihaa porttoa.
Mutta se ei ole voinut tarjota
uskoa,
joten sen on ollut pakko tarjota
korvikkeeksi uskontoa
ja näennäisvaltaa.
Mutta lopuksi kaikki tämä
murenee käsiin.
Valhe ei voi kestää loppumattomasti.
Johannes (Ilm 17:14) kirjoitti:
He sotivat Karitsaa vastaan,
mutta Karitsa on voittava heidät,
sillä hän on herrain Herra
ja kuningasten Kuningas;
ja kutsutut ja valitut ja uskolliset
voittavat hänen kanssansa."
Babylon on mennyttä.
Hyljätty kaksinkertaisesti.
Johannes (17:15-19) kirjoitti:
Ja hän sanoi minulle:
"Vedet, jotka sinä näit,
tuolla, missä portto istuu,
ovat kansoja ja väkijoukkoja
ja kansanheimoja ja kieliä.
Ja ne kymmenen sarvea,
jotka sinä näit, ja peto,
ne vihaavat porttoa
ja riisuvat hänet paljaaksi ja alastomaksi
ja syövät hänen lihansa ja polttavat hänet tulessa.
Sillä Jumala on pannut heidän sydämeensä,
että he täyttävät hänen aivoituksensa,
yksimielisesti,
ja antavat kuninkuutensa pedolle,
kunnes Jumalan sanat täyttyvät.
Ja nainen, jonka sinä näit,
on se suuri kaupunki,
jolla on maan kuninkaitten kuninkuus."
Ja mitä sitten tapahtuu,
sen Johannes saa nähdä
seuraavaksi.
Johannes (Ilm 18:1- ) kirjoitti:
Sen jälkeen minä näin
tulevan taivaasta alas
erään toisen enkelin,
jolla oli suuri valta,
ja maa valkeni hänen kirkkaudestaan.
Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen:
"Kukistunut, kukistunut
on
suuri Babylon ...
25.05.2023 07:55Me olemme Kristuksen Morsian.
Olemme Hänen Ruumiinsa jäseniä.
Olemme Hänen kylkihaavastaan
ulos otettu puolisko,
samoinkuin Eeva
oli Aadamin kylkihaavasta
ulos otettu puolisko.
Me olemme Kristuksessa
ja Kristus asuu meissä Henkensä kautta.
Olemme Taivaallisen Isän lapsia Kristuksessa.
Johannes (1 Joh 3:1) kirjoitti:
Katsokaa,
minkäkaltaisen rakkauden
Isä on meille antanut,
että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi,
joita me olemmekin.
Sentähden ei maailma tunne meitä,
sillä se ei tunne häntä.
Tunteminen tarkoittaa suhdetta
toisen kanssa.
Meillä on Isä Lapsi -suhde
Jumalan kanssa,
kun olemme Hänen Poikansa
kanssa yhtä.
Samalla tavalla osa ihmisistä
on perkeleen lapsia.
Johannes (8:44) kirjoitti:
Te olette isästä perkeleestä,
ja isänne himoja te tahdotte noudattaa.
Samalla tavalla kuin
me olemme yhtä Jeesuksen kanssa
Pyhän Hengen kautta,
osa ihmisistä on yhtä
perkeleen kanssa
väärän profeetan eli uskonnon kautta.
Paavali (1 Kor 6:16) kirjoitti:
joka yhtyy porttoon,
tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan?
Ja Babylon on Genesiksessä olevasta
ensimmäisestä maininnastaan saakka
kuvastanut tätä suhdetta uskontoon,
joka rakentaa tornia taivaaseen.
Siis kysymys on henkivalloista.
Me olemme tekemisissä
jomman kumman kanssa.
Paavali (1 Kor 6:17) kirjoitti:
Mutta joka yhtyy Herraan,
on yksi henki hänen kanssaan.
Palataan Ilmestyskirjaan.
Olemme päässeet luvun 18 alkuun asti,
jossa toinen Kirkkauden enkeli
laskeutuu maan päälle ja julistaa:
Johannes (Ilm 18:2-3) kirjoitti:
Kukistunut, kukistunut
on suuri Babylon
ja tullut riivaajain asuinpaikaksi
ja kaikkien
saastaisten henkien tyyssijaksi
ja kaikkien
saastaisten ja vihattavain lintujen tyyssijaksi.
Sillä hänen haureutensa vihan viiniä
ovat kaikki kansat juoneet,
ja maan kuninkaat ovat
haureutta harjoittaneet
hänen kanssansa,
ja maan kauppiaat
ovat rikastuneet
hänen hekumansa runsaudesta.
Kuninkaat ja kauppiaat.
Valtiaat ja kaupustelijat.
Salomo tulee mieleen.
Ja kysymys, kumpi hallitsi.
Kuningas vai Vaimo(t).
Jumala vai mammona.
Matteus (6:24) kirjoitti:
Ei kukaan voi palvella kahta herraa;
sillä hän on joko tätä vihaava
ja toista rakastava,
taikka tähän liittyvä
ja toista halveksiva.
Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.
Maailma toi rikkauksiaan
Salomolle.
Voi mies parka.
Ja mitä tästä kaikesta seurasi
muuta kuin turhuuksien turhuus.
Salomo rikkoi pahasti
Jumalan ja Israelin välisen liiton.
Hän harjoitti haureutta
sanan kaikessa laajuudessaan.
Tai sanalla sanoen
epäjumalanpalvelusta.
Jos Salomo teki näin,
niin hyvin ymmärrämme,
että myös lopun ajan kuninkaat.
Ja lopun ajan kauppiaat.
Suomi-neito on velassa
korviaan myöten.
Se ei enää voi pitää huolta kansalaisistaan,
mutta velkojen korot on aina maksettava.
Se on myynyt itsensä hallitsijoille,
joilla on määräysvalta kaikkeen mahdolliseen.
Babylon hallitsee meitä.
Ja voi kuinka Jumala haluaisi pitää
huolen Suomi-neidosta.
Mutta me emme ole tahtoneet
enää viime sotien muistojen haihduttua.
Takaisin Ilmestyskirjaan.
Taas toinen enkeli astuu
megafonin ääreen:
Johannes (Ilm 18:4-5) kirjoitti:
Lähtekää siitä ulos,
te minun kansani,
ettette tulisi hänen synteihinsä osallisiksi
ja saisi tekin kärsiä hänen vitsauksistansa.
Sillä hänen syntinsä
ulottuvat taivaaseen asti,
ja Jumala on muistanut hänen rikoksensa.
Baabelin torni ulottuu
nyt taivaisiin asti.
Ja sortunut syntitaakkansa alle.
Kun tekstiä lukee eteenpäin,
niin väkisinkin tulee mieleen
taas Salomo ja norsunluut
ja kaikki rihkama.
Mutta Valtakunta hajosi.
Se oli vääristä rakennusaineista.
Ja näin käy tämän aikakauden lopussa.
bilettäminen loppuu
ja kuninkaat ja kauppiaat itkevät.
Kaikki olivat rikastuneet.
Ja yht'äkkiä kaikki meni.
Jo neljäs enkeli astuu lavalle:
Johannes (Ilm 18:21) kirjoitti:
Ja väkevä enkeli otti kiven,
niinkuin suuren myllynkiven,
ja heitti sen mereen sanoen:
"Näin heitetään kiivaasti pois Babylon,
se suuri kaupunki,
eikä sitä enää löydetä".
Jeesus saapuu taivaasta alas
siellä vihityn Morsiamensa kanssa
eli Vaimonsa kanssa.
Jätökset maan päältä siivotaan,
ja on hääjuhlan aika.
Ja vihdoin Israel
Jumalan valittuna kansana
astuu siihen rooliinsa,
joka sille jo alun alkaen oli annettu.
Paholaista myöten kaikki on roska-astiassa
koko Messiaan Valtakunnan
koko Israelin Valtakunnan
koko Messiaan päivän (millenniumin) ajan.
Daavid hallitsee maan päällistä Jerusalemia.
Daavidin Poika kaikkea
Taivaallisesta Jeruselemista käsin.
Vihdoinkin tätä maata hallitsee
Jerusalem - Rauhan Maja
eikä enää
Baabel - sekoitus