Hienoa että koet saaneesi avun... ja koet ihmeellistä johdatusta.
Tämä foorumi on varmastikin sellainen paikka, jossa voi kertoa ilman pilkatuksi joutumista tai sitä että tulisi lyödyksi. Mietin aiemmin, että missä kokisin sellaisia ihmeitä, joista kerroit, joissa tietäisin Jumalan toimineen... niin, ehkä tämä foorumi on eräänlainen, kuin turvapaikka... tiedäthän, kun israelissa kerrottiin olevan sellaisia paikkoja tai kaupunkeja... niin tämä on eräänlainen turvasatama... jonka kautta tai sen kautta, että on uskovien seuraa... niin, ainakin haluan uskoa siihen, että voisin saada kokea olevani turvassa lyönneiltä... ehkä sekin on eräänlainen johdatus, saada kokea olevansa turvassa... koen täällä myös saaneeni hyväksyntää toisten uskovien osalta... jotain enemmän kuin vain päähän silittelyä, että "kyllä se siitä", jotain syvempää ymmärtämystä.
Voi miten ihanaa luettavaa!!
Mä olen JL jo sellainen vanhempi mummeli, kuten saatat tietääkin ja
voin sanoa, ettei tällaisia tilanteita ole minunkaan elämässäni ollut,
kuin muutamia.
Sen pohjalta jäinkin miettimään, että miten usein itse olen kokenut
kehoitusta esim. rohkaista jotain tai sanoa jollekin jotain ja kun en
ole niin toiminut, tuo ihminen on jäänyt minun tottelemattomuuteni
vuoksi ilman rohkaisua, varoitusta tms.?
Kuten tuossa jo kirjoitin, ei ole ollenkaan helppo mennä esim. soittamaan
jollekin lähes tuntemattomalle ja kertomaan, että Jumala käski mun nyt
sanoa sulle näin.
Yhden hyvin konkreettisen tapauksen muistan omasta elämästäni, kun olen
ollut kuuliainen ja nyt mietinkin, miksi en useammin, vaikka siinäkin näin
selvän Jumalan johdatuksen?
Olen saanut luvan kertoa tämän.
Tein kotonamme omia askareitani ja taustalla soi hengellinen musiikki.
Yht äkkiää erään laulun kohdalla koin selvästi, että mun pitäisi soittaa
se eräälle henkilölle.
Tämä ihminen oli vain nimeltään tuttu ja kerran olin kanssaan ollut
sellaisessa pienessä rukouspiirissä yht aikaa, enkä tiennyt elämästään
mitään, joten järki huusi täysillä, että "..höpö... höpö... älä nyt noin sakea
ole... munaat vain itsesi..." jne..
Mutta sitäkin lujempaa huusi toinen ääni, että ota nyt se luuri kätees
ja toimi.
Ja niinpä sitten päätin, että meni syteen tai saveen, enhän mä siinä
tosiaankaan mokaa, kuin vain oman itseni, eikä siitä silloin korkeltakaan
tipu ja niinpä päätin soittaa.
Puhelimeen vastasi hänen ei uskova miehensä, joka oli vastustanut kovasti
vaimonsa uskoontuloa ja kun pyysin vaimoaan puhelimeen, hän totesi, että
on nyt just lasten kanssa yläkerrassa, eikä pääse puhelimeen.
Mä en tiedä, mikä muhun meni ja miten uskalsin, mutta totesin tuolle
miehelle, että no jos näin on, niin kuuntelutanpa sitten hänelle tuon laulun
ja kerroin, miksi olin soittanut ja että olin saanut Jumalalta moisen kehoituksen.
Tuo mies kuunteli laulun ja sen jälkeen kuulin äänensä muuttuneen ja hän sanoi
vain kiitokset ja sulki puhelimen.
Ja minä tietysti soimasin itseäni, että siinäs näit, omaa hörhöilyäsi ja
mielikuvitustasi ja koin ihan mahdotonta häpeääkin tekoni vuoksi.
Kunnes illalla tuli puhelinsoitto ja tämä vaimo soitti.
Tilanne oli ollut se, että vaimo oli ollut tuossa tilanteessa juuri yläkerrassa
lukkojen takan lastensa kanssa paossa miestään, joka oli humalapäissään
metsästyskiväärin kanssa uhannut tappaa hänet ja lapset ja uhonnut jopa,
että saa nähdä, onnistuuko sun Jumalas pelastamaan teidät ja tuo puheluni
oli tullut juuri tilanteeseen, kun vaimo oli ollut varma, että nyt mies saa
murrettua oven ja pääsee sisälle huoneeseen.
Vaimo kertoi, että tuon soiton jälkeen oli ollut alakerrassa ensiksi kaun
hiljaista ja sitten hän oli kuullut miehensä nousevan hitain askelin vintin
rappuja ylös oven taakse ja alkanut kertomaan, mitä oli tapahtunut ja
itkien todennut vaimolle, että sinun Jumalasi on todellakin olemassa.
En kerro tätä nostaakseni itseäni jalustalle, sillä minähän itse päinvastoin
häpesin ja vastustin tuota tekemistä, mutta jostain tuli kuitenkin voima ja
uskallus ja uskon, että tuo kaikki oli Jumalasta.
Ja toki tällaiset tapaukset aina antavat itselleenkin uskoa siihen, että
Jumala
on niin voimallinen, että kykenee jopa tällaista kovapäätä ja niskuria
käyttämään joskus.
Tuossa tapauksessa ei ollut vielä vaimon ja lasten aika lähteä ja Jumala
rakasti tuota miestäkin niin paljon, että säästi hänet tekemästä jotain noin
kauheaa.